En ollut tunnistaa kaveria, koska Andien aurinko oli tehnyt siita
ei-suomalaisen varisen. Se ei ollut tunnistaa mua, koska mulla "kuuluu
olla pitkat hiukset ja erilaiset vaatteet". Kaveltiin toistemme ohi
rautatieasemalla, kaannyttiin yhtaikaa ympari ja sanottiin: "ei tartte
huomata".
Joka toinen lause oli "Muistatko kun se ja se teki/sanoi sita ja tata
silloin ja silloin?" Ja yleensa toinen muisti. Naurettiin kohteliaasti
vanhoille jutuille, vaikka osassa ei enaa ollut mitaan, mika tuntuisi
hauskalle. Yritettiin nimeta entisia fanikatsomolaisia, huonolla
menestyksella. Kaytiin leikkimassa sotamuseossa (suosittelen) ja
paleltumassa maailmanpyorassa. Humalassa laulettiin lauluja, joihin ei
tiedetty sanoja. Kaytiin Old Traffordilla ja Maine Roadilla (olen siis
hyva turistiopas). Maine Road naytti hylatylta ja yksinaiselta.
Muoviselle ja sieluttomalle City of Manchester Stadiumille ei jaksettu.
Katsottiin St George's Dayn kulkuetta ja todettiin, etta onhan senkin
juhliminen yksi hyva syy juoda.
Lauantaina mentiin Gigg Lanelle. Pyydettiin lastenliput. Lipunmyyjaa
nauratti, mutta se myi meille lastenlipun hintaan, vaikka lipuissa
lukikin adult. Koska "Guys at the gates may be a bit nastier." Meidan
takana oli vanha mies, joka sanoi, etta Valioliigassa tapahtui samaa.
40 vuotta sitten. Silloin kun oli George Best, ja jalkapallossa seka
Manchesterissa muutenkin kaikki hyvin. Se mies tiesi Pasasen ja
Vayrysen. Gigg Lane oli hyvinkansoitettu (5500), United- huudot
hallitsivat, tunnelma kauden viimeisessa kotiottelussa oli riehakas
tappiosta huolimatta, eika katsomossa ollut japanilaisia. Pokaali oli
hieno ja kaikki tyytyvaisia. Otin mukaani kausikorttihakemuslomakkeen
kaudelle 06/07. Varmuuden vuoksi. Amerikkalaisen taysrunkun tulosta on
kohta vuosi, mutta mina olen asian kanssa edelleen eksyksissa. En vain
tieda, mita tehda.
Sovittiin, etta pitaa nahda useammin. Niin me sovittiin viime tapaamisellakin, kesalla 2003.
Kelalta tuli selvityspyynto. Nyt sitten sel(v)itellaan. Kunnon
itkuvirsi kehiin. Toivottavasti kukaan tuttu ei ole siella toissa.
Punainen paita juhli ensipesuaan kunnon varinpaastolla. Kylla siina
lapussa luki, etta pestava erillaan. Mutta niinha niissa aina lukee,
eika koskaan ole mitaan tapahtunut. Nyt mulla on kasa vaaleanpunaisia
alusvaatteita. Se on lahes allottavinta maailmassa.
+15, kylla se kesa pian tulee.
Pikkuhiljaa pakko alkaa valmistamaan itseaan Liverpoolin FA Cup-
voittoon. Viime kaudella Chelsean piti vieda Poolia Mestareiden Liigan
valierissa ihan mennen tullen palatessa. Tana vuonna sen piti tapahtua
lauantaina. Mutta ei. Chelsea on maailman hyodyttomin joukkue. Tylsan
ja mitaansanomattoman lisaksi.
"Are you watching, Manchester?"- banneria odotellessa. Taidan olla katkera.
Kuulin, etta KooTeePee-HJK- ottelussa nykyista olinpaikkaani oli
kyselty. Mika on kiva. Mutta jos on unhohtanut nimen, niin voisi
kayttaa vahan tahdikkaampaa maaritelmaa kuin "no sellainen alipainoinen
rimppakinttu." Vaikka vahan kylla meinasi itseakin naurattaa. Tottahan
tuo. Ei enaa niin totta kuin noihin fanikatsomoaikoihin, mutta
kuitenkin. :tuoppi:
Tekstiviesteilya eilen.
Mina: "I'm boooooored. can we meet up?"
Sam: "Well, i'm in ambulance, taking arby to hospital. he had too many drinks."
Tallaista taalla.
maanantai, 24. huhtikuu 2006
Kommentit