Kavellaan kylmahkossa yossa Toolin ja Mastodonin jalkeen. Normaali puhuminen ja liikenteen aanet kuulostavat oudon hiljaisilta. Olisi pitanyt uskoa "Using earplugs strongly adviced". Pohje on kipea. Joku kaksimetrinen runnoi sita viitisen tuntia. Keikan isoin ja fanaattisin yksilo on aina minun takana. Kesken syvallisten "my girlfriend asked me if i loved her"- naureskelujen isoveli soittaa. Se on hyvassa nousuhumalassa. Kuulen sen heti. Eika se edes soita koskaan selvinpain. Se kertoo asioita, joita sen ei varmasti kuuluisi kertoa. En tieda pitaisiko sen puheet ottaa humalaisen jorinoina vai pitaisiko oikeasti huolestua siita, etta se sanoo yrittavansa tyttoystavansa kanssa vauvaa. Silla on jo kaksi etalasta ja en ymmarra, miksi sen pitaisi taas saada lapsi. Se on vasta 28v. Erot on lapsen kannalta niin ikavia, etta toivon, etta se ei oikeasti vajaan vuoden tuntemansa ihmisen kanssa ole lasta tekemassa. Lapsentekoperusteet tuntuvat olevan ihan yhta vankat kuin jo olemassaolevien lastensa aidinkin kanssa oli. (Nyt vain toivon, etta tata blogia ei ole loytanyt vahingossa kukaan, kenen ei olisi tarvetta tata lukea.) Sitten se solkottaa jotain sisarusrakkaudesta ja sen velvoittamasta yhteydenpidosta. Naurattaa kauheasti. Onnistun kuitenkin siirtamaan puheenaiheen Valioliigaan. Lopuksi se viela sanoo tulevansa kaymaan kahden viikon paasta. Just joo.

Mennaan etelan miesten fish&chips- paikkaan. Sen jalkeen kotiin nukkumaan. Uni tulee juuri niin huonosti kuin keikkojen jalkeen totutusti tulee. Paassa soi ja jalkoja liikututtaa. Hymyilyttaa. Parin tunnin paasta alkaa mahakipu. Hetken paasta se on niin sietamaton, etta ei pysty olemaan. Alkaa itkettamaan ja en yksinkertaisesti tieda, mita tehda. Yokin kylpparissa kadet kyynarpaita myoden kurkussa. Ei tehoa. Soitan paivystykseen, koska en keksi enaa muutakaan. "Selkea ruokamyrkytys, koita nyt vaan oksentaa. Jos jatkuu huomisen yli, soita uudestaan." Niin, enhan tassa olekaan muuta kuin pari tuntia yrittanyt. Ja huomisen yli! Ei tallaista voi niin kauan kestaa. Kavelen ympari kamppaa kaksinkerroin. Fiilis on upea, kun laatta vihdoin lentaa. Onneksi kukaan ei nae, kun oksennan. Olen varmasti todella saalittava naky. Hiki puskee pintaan, tarisen ja vesi valuu silmista. Oksentamisprosessiini kuuluu myos silmien kiinni puristaminen. En vain halua nahda sita itse tuotosta. Mahakipu helpottaa heti, mutta ei niin paljoa, etta saisi nukutuksi. Oksennan neljan tunnin aikana kuusi kertaa. Paivalla en tohdi syoda mitaan, koska maha on edelleen kipea ja pelkaan, etta ruoka tulee ylos valittomasti. Tasta on nyt aikalailla 20 tuntia kun viimeeksi soin. Paskaa. Vesikin maistuu ihan oudolta. Tuntuu etta en ole ollut kunnolla terve, siis fyysisesti, puoleentoista kuukauteen. Koko ajan jotain.

Suomessa naisten alkoholinkayton riskiraja on 16 annosta, Britanniassa 14. Suomessa yksi alkoholiannos sisaltaa 12 grammaa puhdasta alkoholia, Britanniassa 8 grammaa. Onko tama laitaa? Tasta nyt voi aika lyhyellakin matikalla laskeskella, etta aika paljon enemman Suomessa saa juoda kuin taalla ollakseen alkoholisti. Ensimmaista kertaa olisi joku syy paluumuuttoon. Vaaryytta.

Salakuuntelin ihan hauskan tapauksen bussissa joku paiva sitten:

Poika n. 5v: Daddy, what was I before I was born?
Isa useamman sekunnin mietittyaan: You were a soul.
Poika henkaisee yllattyneena: You mean I was a FISH!

Nauratti aikalailla. Avataan sen verran, etta sole, joka siis lausutaan soul, tarkoittaa kampelaa.

Piti viela jotain The Killers:sta. Se on sellainen bandi, johon rakastui heti. Ei ollut "kuulostaa ihan hyvalta"- tunnustelua, vaan "keita nama on? mista ne on? onko ne levyttany? nama on ihania, oih ja voih"- ihqiulua.  Makasin murjottamassa teltassa (joo, ei kannata edes kysya) paasiaisena '04 jossain Milton Keynesin liepeilla lampaiden maakiessa 10 metrin paassa ja pihalla oli vuodenaikaan nahden ennatysmaisen kylmaa, +5 muistaakseni ja oli kuitenkin huhtikuu! Radio tarjoili Somebody Told Me:n. Piti ihan kaivautua ylos makuupussista ja laittaa volumea lisaa. Silloin en viela tiennyt, etta kyseinen raita tultaisiin parin kuukauden sisalla puhkisoittamaan. Ja koko albumi, kunhan se ilmestyi kesakuussa. Sekin oli hassua. Laskea paivia jonkin bandin DEBYYTTIalbumin imestymiseen.

Borat - Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan. Aika hilpea leffa. Paikka paikoin allottava, mutta kuitenkin sillalailla etta nauraa. Ehka hauskuutta lisasi se, etta mukana oli armenialainen kaveri ja tallaiselle rajoittuneelle lansimaalaiselle armeniat, kazakhstanit, uzbekistanit ja kaikki muut siella pain ovat yhta ja samaa. Suosittelen. Paras nakemani leffa tana vuonna The Departedia lukuunottamatta. Kannattaa kuitenkin huomioida, etta olen nahnyt ehka n. 7 leffaa tana vuonna ja niistakaan en nyt muista muita kuin Over The Hedgen, Silent Hillin ja Poseidonin, jotka kaikki oli sita itseaan. Eli vertailu ei valttamatta ole kamalan luotettava.
Ei varmaan muuta. Ei kauhean montaa tuntia Chelseaan. Jannittaa.

The Jam - Art School