Stop the press! Breaking news! Aurinko pilkisti tanaan pilviverhon takaa. Havahduin hereille miettien, etta jonkun pitaisi menna laittamaan salekaihtimet kiinni, koska aurinko paistaa silmiin. Aurinko! Mjitaah. Juoksin kahdet portaat alas ja santasin puolialasti pihalle. Heittaydyin jalkakaytavalle ja ilmoitin hammentyneelle ohikulkijalle makaavani siina koko paivan. Kahden minuutin paasta aurinko katosi. Laahustin sisalle, menin keittioon ja samaan aikaan kun napsautin vedenkeittimen paalle pilvet repesivat.

Tama on ihan jarjetonta. Tuota vetta vain tulee ja tulee. En pysty kasittamaan. Olen selvinnyt melkein nelja vuotta Englannissa ja Tanskassa ilman sateenvarjoa. Mutta perjantaina oli ihan pakko kayttaa tuota keski-ikasyyden ja heikkouden symbolia. Olen kyllastynyt kastumaan joka paiva nelja kertaa. Sateenvarjosta huolimatta vetta hylkivat kenkani olivat lapimarat ennen kuin paasin 100 metrin paahan bussipysakille.

Viimeisin saatu tekstiviesti: "Go forth and multiply." Mitahan olen taas tehnyt.

On taas pakko menna laakariin. Mielialavaihtelut pelottavat. Eilen myoskin hyperventiloin ja olin aika varma kuolevani, kun henki ei vain kulkenut ja seinat kaatui paalle. Tuota ei ole tapahtunut melkein vuoteen. Taaksepain on menty.