Kuljeskelen silloin talloin Elainoikeusfoorumilla. Siis juu, olen ihan sellainen hihhuli. Sellainen, jonka mielesta pikkupojat ei saa kaivaa lokilta silmia paasta vain koska "pojat on poikia". Sellainen, jonka mielesta hakkikanalat on kurjia ja hanhenmaksan tuottaminen kuvottavaa. Sellainen, jonka mielesta kysnilakkaa ei saa tunkea kanin silmiin. Eli sellainen jarkyttava hihhuli. Eniweis, en ihan aina kesta sita porukkaa siella. Kyse siis Mustasaaren minkkitarhaiskusta: 

"Olin aamulla avustamassa yhtä asukasta ja oli työn ja tuskan takana etten kiljunu riemusta kun kuulin tän radiosta. Huh, mahtavaa! Kiitokset tekijöille ja onnea vapautuneille eläimille."

"Nyt on hymy herkässä kyllä, propsit tekijöille Elämänsä riskeeraaminen epäitsekkäiden syiden takia on jotain niin mahdottoman hienoa, kunnioitan teitä suuresti."

" Jee, mahtavaa! Olipas iloinen uutinen
Vapauttajille iso hali minkkien puolesta!"

"Mulla ei ole muuta kommentoitavaa kuin että sydämelliset kiitokset niille ihmisille, jotka antoivat 2500 eläimelle mahdollisuuden vapauteen ja elämään! Toivottavasti tästä syksystä tulee toiminnantäyteinen. "

Voi herranjumala.Sehan on ihan helvetin hienoa, etta paasevat liiskautumaan auton alle tai kuolemaan nalkaan. Ei nyt silla, etta kuoleminen sahkoiskuun sen jalkeen, kun eka on tungettu tapit perseeseen ja suuhun olisi jotenkin hohdokkaampaa. Arvostan vapauttajasankareiden toimintaa aikalailla yhta paljon kuin turkistarhaajien leipatyota, eli ehka paskan verran.

(Lainauksien lahde.)

No Use For A Name - Room 19