Haluaisin kovasti koiran. Ei mihinkaan agilityyn, tokoon tai muuhunkaan tylsaan. Vaan sellaisen, joka on seurana kissojen tapaan. Se ei saisi olla rotan kokoinen polyhuiska, mutta ei myoskaan vasikan kokoinen. Sen pitaisi olla rauhallinen, ymmartavainen, leikkisa ja vahan nosso. Siis sellainen keskivertokoira. Uskon, etta pitaisin siita tosi hyvaa huolta. Jos "elamantilanteeni" (krhm... mika keski-ikaissana) olisi yhtaan selkeampi ja vakaampi, niin en enaa eparoisi hetkeakaan. Ongelma on siina, etta en todellakaan tieda, mista loydan itseni vaikka kahden kuukauden paasta. Enka myoskaan millaan jaksa uskoa, etta yksi kamppiksistani suostuisi jakamaan asuntoa koiran kanssa. Kissankin saaminen vaati sen verran ankaraa lahjontaa ja kiristysta. Toki kamppisten vaihtaminen on helppoa.

54764.jpg