Havahduin kylpparin lattialla miettien pyoriiko maailma vai mina, missa ja miksi olen, tuleekohan maailmaan joskus rauha, koska se ilmasto lampenee, miksi Ilola ja Heikkinen pelasivat keskella, miten Anaheimin ottelu paattyi, oliko se Ottawa joka teki maalin siina kohden, mihin filmini katkeaa, miksi taalla haisee niin helvetin pahalta ja miten tappaisin itseni.

Oksennuskrapulassa on hemaisevaa siivota pontosta sivuun menneita yollisia laatoituksia.

Elama voittaa kuitenkin. Kertoo sekin jotain, etta olen jo kyennyt raahautumaan tietokoneelle. Paallimmaisena ajatuksena se, etta Suomen jalkapallomaajoukkueen nykysukupolvesta on aika ajanut/ajamassa ohi. Heidan mahdollisuutensa meni jo. Niin pahalta kuin sen myontaminen tuntuukin. Toisena ajatuksena sitten skenaario siita, kuinka Ottawa voittaa seuraavankin ottelun ja sitten voitot ovatkin tasan 2-2. Minua kidutetaan.

The Flaming Lips - Bad Days