Joskus aikuistun. Ihan varmasti. Jonain päivänä en joudu viskaamaasn Monumenton palikoita pöydän alle hävitessäni siskoille. Tai huijaamaan Ubongossa valitsemalla helpon kuvion nopan osoittaman sijaan.

Lautapelit on ihan mukavia, mutta valtavan stressaavia, jos niitä pelaa sisarusten kanssa. Kavereiden kanssa on ihan yksi ja sama, mutta sisarukset nyt vaan pitää voittaa.

Menen harjoittelemaan salaa Ubongoa. Hitto soikoon.