On epamiellyttavaa herata ja huomata etta on tullut viisi puhelua tunnin sisaan henkilolta, joka on laheista sukua (kai veli sellaiseksi lasketaan), mutta ei kuitenkaan normaalisti olla missaan yhteyksissa. Paitsi nahdaan kaksi kertaa vuodessa. Ensin mietin, etta miksi silla ylipaataan on mun kannykkanumero. Sekunnin paasta olin jo varma, etta jompi kumpi vanhemmista tai joku sisaruksista makaa sairaalassa kuoleman kielissa tai on jo kuollutkin. Valmiiksi itkua vaantaen soitin veljelle...

Se vain oli umpihumalassa, lauantaiaamuna, ja halusi tietaa, mita pikkusiskolle kuuluu.

Pelasin Boulder Dashin ekan version lapi!

Mainitaan viela, etta tama jo mainittu veli, joka justiin oli Brasiliassa, on menossa ensi viikolla Roomaan ja kahden kuukauden paasta Panamalle. Jossain valissa se oli Torontossakin. Kiss my ass, perkele.