Maailmassa on kylla ihan alyttomasti mukahyvia kirjoja ja klassikkoteoksia, jotka on oikeasti ihan hirveaa shaissea.

Paljonpa kiinnostaa Taru sormusten herrasta -maisemakuvaukset, jotka kestaa kymmenia ja kymmenia sivuja. Tuonkin teoksen olisi joku nappara kirjailija saanut ilman turhia jaaritteluita paketoitua max 300 sivuun.

Hemingwayn kirjoista en ikina tajua, mita niissa yritetaan sanoa. No, Kenelle kellot soivat (tai jotain sinne pain) oli ihan ok, mutta muuten kylla lentaa aika tehokkaasti yli. Vanhus ja meri on pitkaveteisinta paskaa, mita olen koskaan lukenut. Ja kylla, olen lukenut sen muutenkin kuin "lukenut" lukion aidinkielen kurssilla.

Jos Jane Austen olisi nykypaivan kirjailija, hanen yltioromanttiset hopotykset menisivat kategoriaan "kevytta viihdekirjallisuutta naisille".

Paska syksy. Paskapaskapaskapaskapaskapaska.