Pitkasta aikaa otettiin suunnaksi Jilly's. Siella paska-dj:t ei ota vastaan biisitoiveita muuta kuin lapuilla. Raapustettiin sitten sen jalkeen, kun oli sita "alternative nu-metal"- skeidaa kuunneltu tunnin verran, natisti keltaiseen post-it -lappuun seuraavat sanat: "Sepultura any song, Slayer any song, Nirvana any song, Metallica any song." Arvatkaas, Nirvanalta ei kuultu yhtaan ainoaa biisia. Noilta kaikilta muilta kylla. Pojat tulivat siihen tulokseen, etta en vain ole tarpeeksi kaunis. Toisin kuin he. Subwayssa tiputin koko ostamani hassakan lattialle ja bussissa saman kohtalon koki ranskalaiset.

Teinisisko sai Ruotsin yo-kuuntelusta alustavasti 20 pistetta enemman kuin mina aikanani. Vahan naurattaa. En yhtakkia keksi ketaan muuta, jonka kanssa olisin yhtaikaa niin samanlainen mutta erilainen. Se haluaa Edinburghiin tai Glasgowhun lukemaan english literaturea. Ei kuulemma keksi muutakaan. Joillakin viiraa paassa. (Minahan olen paraskin ihminen kommentoimaan muiden opiskeluvalintoja.) Olisi ihan hauska jostain loytaa tilastoa, kuinka moni kyseisen kurssin opiskelijoista on sellaisia, jotka eivat puhu englantia aidinkielenaan. En yhtakkia keksi mitaan puuduttavampaa kuin Shakespearen tavaaminen englanniksi.