Vasta nyt aloin sita Raamattua lukemaan, vaikka uhkasin jo joku aika sitten.

Mita tuosta nyt voisi sanoa. Olen vasta Ensimmaisen Mooseksen kirjan vajaassa puolivalissa, etta en kai viela ole varsinainen asiantuntija. Mutta minua ihmetyttaa, miksi Jumala ei halunnut ihmisen syovan hyvan ja pahan tiedon puusta. Vasta sen omenan syotyaan Adam ja Eeva huomaavat edes olevansa alasti. Ihan kuin Jumala olisi halunnut ihmisen olevan aivan samperin tyhma. Mita vahemman omaa ajattelua sita parempi.

Jumala myos suree ihmisen luomista jo kuudennessa luvussa! Ja niin vain oman kommahdyksensa takia paattaa havittaa kaiken elollisen pl. Nooaa jalkelaisineen ja niita elukoita. Ja heti arkista pois paastytaan Nooa polttouhraa elaimia, joka miellyttaa Jumalaa. Polttouhraa. Aika kivaa.

Enka ymmarra senkaan pointtia, kun Jumala sekoittaa ensimmaisessa kaupungissa Babylonissa asuneiden ihmisten kielet niin, etta kaikki puhuvat eri kielia. Siis se halusi hajottaa sen yhteison. Tosi reilua kiusaamista.

Jotenkin narsistiselta Jumala tahan asti luetun perusteella vaikuttaa. Myos aivan ihmeellista suosimista ilman mitaan syita. Valitsee Abrahamin kansansa kantaisaksi ja muut on sita myoden unohdettu.

ps. Minua naurattaa jotkut nimet hirveasti. Kuten Jabal ja Jubal. "Jabalin veli oli nimeltaan Jubal, ja hanesta tuli ensimmainen harpun- ja huilunsoittaja." Mutta ajatelkaa mika oleellinen tarkennus tuo harpun- ja huilunsoittaja! Maailman ensimmainen Bob Dylan.