Eilinen vituttaa vielakin. Nyt on ainoa vaihtoehto gloryhuntata Italiaa sellaisella tarmolla, etta ei ole ennen nahty. Aika hurjasti sanottu, mutta olenkin ihan hirvean hurja. Ranska EI SAA voittaa.

Aiti oli loytanyt jostain kirjan nimelta Nuori äiti, vuodelta 1948. Kirjoittaja on lastenlaakari, niin uskomattomalta kuin se tuntuikin sen jalkeen, kun oli lukenut ne katkelmat, jotka aiti oli skannannut ja lahettanyt: Tassa kaksi parasta palaa:

Märät housut ovat lapselle jonkinlainen luonnollinen olotila ja meidän on syytä varoa ettemme sitä totutakaan saamaan kuivia joka kastelun jälkeen. (No totta helvetissa kuset housuissa on luonnollinen olotila...)

Nykyaikainen vauva nukkuu rauhassa ja antaa talonväen vapaaasti liikkua omissa toimissaan, se syö ainoastaan MÄÄRÄTTYINÄ AIKOINA ja saa kuivaa sen yhteydessä. Ainoat seurusteluhetket ovat silloin, kun SITÄ HOIDETAAN. Muun ajan se joko nukkuu tai seurustelee itsensä kanssa, mikä on vauvan kehitykselle hyvin tähdellistä. (Aika mykistavaa tekstia. Vahan kuin se vauva olisi joku muu kuin perheeseen kuuluva ihminen. Yksinaisia ja nalkaisia on vauvat tuohon aikaan tainnut olla.)

Luuleekohan aitee, etta tassa ollaan tenavia pykaamassa tai jotain. Ei kylla olla. Mutta hauskaa luettavaa oli kuitennkin.

Kyproksen poika voitti Hewittin. Jee jee. Hjuva Marcos.

Ja viela etta "Jaako Naiminen". Ei silla, kylla Suomessakin selostajat keksivat joskus aika vekkuleita lausumismuotoja. Mutta kuitenkin.