Paasaantoisesti kaikkialle tylsaan (ja lahelle), kuten Osloon, Tampereelle ja Salzburgiin, paasee halvalla. Kaikesta kivasta, kuten Jamaikasta ja Fidzista, joutuu maksamaan aivan liikaa. Sitten kun jaksaa etsia enemmankin, loytaa halpoja lentoja mm. Gambiaan ja Venezuelaan. Paasiainen olisi jarkeva ajankohta. On jo varaamassa ja sitten miettii, etta jos nyt menee kahdeksi viikoksi Afrikkaan, sen jalkeen onkin taas jumissa talla saarella pitkaan. Pitaisiko kuitenkin malttaa kesaan asti ja menna sitten Seelantiin. Sinne voisi kuitenkin jaada vuodeksi. Tai mita jos sittenkin tekisi 60-tuntista tyoviikkoa vaikka lokakuuhun asti ja sitten lahtisi johonkin Ecuadoriin ja vaan olisi siella niin kauan kuin rahat riittaa. Working holiday Seelannissa alkaa kuulostamaan tylsalta, kunnolliselta ja tavalliselta.
Kun olisi rikas, kaikki olisi helpompaa. Tai jos olisi niita ihmisia, jotka on ihan tyytyvaisia pysyessaan yhdessa paikassa ja ei niita oikeastaan edes kiinnosta ulkomaailma matkustusmielessa. Sellaisiakin on. Niin uskomattomalta kuin se itsesta tuntuukin. Tunnen monta sellaista, kuten aitini, veljeni ja muutama kaveri.
Vitutuskayra nousee korkealle, kun nyppii vaatteista valkoista paperinoyhtaa. Varsinkin, kun paperi ei ole edes peraisin omien vaatteiden taskuista.
Johan tama postaus riittaa taas viideksi paivaksi.
And sometimes is seen a strange spot in the sky
A human being that was given to fly
Kommentit