Oma vanheneminen iskee valilla pain naamaa niin etta sattuu. Tajusin juuri, etta omasta ylioppilaskevaastani on kuusi vuotta. Hei beibs, ei tassa enaa niin nuoria olla kuin itse kuvittelee... Kuitenkin sita itsepintaisesti mieltaa tuollaiset 19-kesaiset ikatovereikseen. Saalittavaa.

En luultavasti koskaan tule hyvaksymaan vanhenemistani. Mina usein mietin ennen jonkun asian tekemista/ostamista, etta onkohan tama jotain mika kuuluu aikuisuuteen. Jos se mielestani on, jatan tekematta/ostamatta. Surullista.

Opin tanaan uuden sanan. Mukavuussuhde. Mukavuussuhteessa pysytaan niin kauan kuin on kivaa. Kun ensimmaiset hankaluudet ilmenee, suhde loppuu. Mina olen mukavuussuhteilija. En ymmarra, miksi pitaisi edes yrittaa pysya suhteessa, missa on hankaluuksia. Mieluummin elan lyhyita mukavuussuhteita kuin yhdessa pitkassa vakiintuneessa suhteessa, jos se tarkoittaa hankaluuksista ja suvantovaiheista selviamista kerta toisensa jalkeen. 

Batistutan kanssa on kivaa. Arvioin kivuuden kestavan tuonne keskikesan tienoille.

Meilla oli tanaan draamaa. Kuva tietsikan naytolla alkoi muuttamaan kokoa ihan itsekseen. Sitten alkoi haisemaan palaneelle elektroniikalle. Mina pelkaan epatoimivia sahkolaitteita. Joten katsoin parhaaksi poistua huoneesta. Kamppis J meni sankarina paikan paalle. Se ihmetteli aaneen, etta kyllapas haisee palaneelle. Sitten naytto alkoi pitamaan aanta, sellaista ratinaa. Tassa vaiheessa J huomasi nypata johdot monitorista pois. (Sofia huomautti messengerissa, etta sen johdon olisi myos voinut ottaa pois aiemmin.) Sitten se vaan kosahti. Minun nayttoni. Ajatelkaa, kamalaa, jos olisin jo ehtinyt laittaa vahingossa tilille kertyneet rahat palamaan. Joutuisin elamaan ilman tietokoneen nayttoa. Se olisi aika hirveaa. En yhtaan tietaisi, milla sivulla surffaan. Mutta onneksi olin ehtinyt kuluttaa vain osan vahinkorahoista. Joten nyt minulla on uusi naytto. Muuten, jos olisin ollut yksin kotona nayton aloittaessa epatoimivuuden, olisin luultavasti juossut ulos ja jattanyt nayton palamaan yksikseen.

Bayern Munchenin maalivahti oli tavattoman sopo. (Ei, Oliver Kahn ei ollut maalissa.) Minulla on periaate, etta saksalaisten puolella ei olla koskaan. Varsinkaan Bayern Munchenin. Mutta hymyilin sisaisesti, kun neljannella yliaikaminuutilla nahkahousut tasoittivat liimaletteja vastaan. En toki nayttanyt ilahtumistani ulospain. Joku roti pitaa olla. 

Ah, huomenna, tai siis tanaan, postipoika tuo Foo Fighters- hupparin ja Ramones- paidan. En varmaan saa nukuttua.

Scissors For Lefty - Softly The Sea Swallows The Sun