Terveisia laakarista. Oli muuten taas jannaa odottaa, etta milla nimella kutsutaan sisaan. Ei ihan taivu suomalaiset sukunimet Saarella. Eniweis, saan nyt kai sitten uusia laakkeita. Jipii. Kannatti siis kayda taas valittamassa. Tosin turtumiseen, josta lahinna siella angstasin, ei kuulemma ole laakkeita. Se on vain tallainen mukava mielialalaakkeiden sivuvaikutus. Bussissa nauroin taas aaneen. "Ette tiedakaan, millaisen hullun kanssa joudutte taalla olemaan."

Kyylasin aamulla naapurin jalkikasvun kouluunlahtoa. Kylla, kylla, niilla on uusi vauva. Tai ainakin niiden aiti pakkasi autoon jonkun turvakaukalossa. Sainpa nyt rauhan edes talta asialta.

Vasyttaa taas kamalasti. Minua on varmaan vasyttanyt viimeiset 12 vuotta.